Vihapuheesta puheen vihaamiseen

Norjan tapahtumat ovat saaneet Suomessa aikaan merkillisen eduskuntavaalien jälkimainingin.
Perusuomalaisten nousu eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi tuntuu olevan etenkin vasemmistolle kova pala.

Tulkoon tässä vaiheessa nyt sanotuksi aivan kaikille, että puolue jota mieluimmin äänestäisin olisi sivistyneinen älykkäiden korporatiivisten yleishyödyllisten utilitaristien puolue ja sen jälkeen voitte vapaasti arvata mitä nykyisistä vaihtoehdoista äänestäisin. Minua nimittäin ärsyttää median itsensä lietsoma viha lähestulkoon mitä tahansa kohtaan.

Jos joku antaa tai on antamatta lausuntoa jostain tai ylipäänsä mistään, media käyttää mielenkiintoisesti passiivista aggressivisuutta tämän jonkun mollaamiseen ja yllyttää muita kommentoimaan mahdollisimman aggressiivisesti vaihtoehtoisesti joko kommenttia tai kommentoimattomuutta.

Listaan tässä henkilökohtaisesti suurimpina pitämäni median esittämät mauttomuudet ja satunnaisessa järjestyksessä:
Tuomioja, joka ennätti vaatimaan lähes välittömästi aselain kiristämistä, vaikka uuden aselain tehosta ei ole saatu mitään kokemusta.
Tuomioja, joka haluaa karsia nimimerkin takaa kirjoittamista unohtaen siinä samalla, että jotkut merkityksettömät lait, kuten lähdesuoja ja perustuslaki liittyvät sananvapauteen.
Tuomioja, joka vaatii toisen puolueen puheenjohtalta kannattajiensa puheiden sensurointia tai ainakin moderointia.

No Tuomiojahan on elänyt maailmassa, jossa kaikki oli toisin ja demokratian syvin olemus on vasta nyt tulossa Suomeen kaikkine yllätyksineen. Olihan meillä keväällä ensimmäiset vaalit, jossa kaikki ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, joten on aivan normaalia huomata joidenkin perusturvalisuuden välillisesti horjuneen.

Mutta edetään listalla.

Junger, jonka haluaa Halla-ahon syrjäyttämistä hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Nyt näyttää olevan SDP:llä todella kovat piipussa sillä kaikella kunnioituksella en edelleenkään mitenkään pysty ymmärtämään miten muutaman viikon toimineen Suomen hallituksen ja eduskunnan, juu tiedän, että PS ei kuulu hallitukseen ja valiokunnat ovat toimineet pidempään kuin hallitus, mutta hallituksen muodostamisellakin oli oma vaikutuksensa valiokuntiin, kenekään eduskunnan jäsenen toiminta mitenkään olisi voinut estää Norjan tapahtumat?
Jos yhtään kellään tälläinen tieto olisi ollut, eikö se sitten olisi pitänyt tuoda esille?

Niinistö, joka peesasi Tuomiojaa käsityksessä, jonka mukaan puolueen puheenjohtaja on vastuussa puolueen jäsenten puheista. Tässä täytyy kuitenki nostaa Niinistölle hattua. En todellakaan olisi uskonut hänen olevan näin loistavan pelurin. Saatuaan SDP:n ja PS:n tukkanuottasille Niinistö itse liukeni takavasemmalle jääden odottamaan koriin putoavia hedelmiä. Muista en tiedä, mutta siiro oli loistava. Mielestäni kuitenkin pahansuopa, ikävän vihamielinen ja aggressiivinen ja näin ollen vihamielinen teko joka ei kuitenkaan ollut vihapuhetta. En olisi ikinä itsestäni uskonut, mutta tässä täytyy kehua Vihreiden puheenjohtajaa.

Arhinmäki, joka oli punaisissa lenkkareissa oopperassa ja katui kovasti jalkapallossa käyttämäänsä vihapuhetta, mutta poliittisen retoriikan sääntöjen mukaan määritteli sen "tyhmäksi puheeksi". Tässä yhteydessä muistutettakoon, että eduskunnassa ei saa väittää toisen edustajan valehtelevan, vaan pitää käyttää ilmaisua "puhuu muunneltua totuutta". Voi ressukkaa, mutta lisäpisteitä ei heru.


Katainen. Suomen pääministerinä olisin luonnollisesti olettanut, että mediankin mielestä hän olisi se, jolta lausuntoja haluttaisiin, mutta -- ei. Ja tämä on se omasta mielestäni se kaikkein suurin todiste median vihanpuheiden lietsomisesta. Suomen pääministeriltä ei ole kysytty mitään tai kysyttäessä ei ole saatu kommentiksi mitään sellaista, mikä kirvottaisin yleisön jatkamaan puhetta.

Suomessa lehdistö on muuttunut piiloutuneesta paperitiikeristä karjuvaksi lohikäärmeeksi, joka janoaa semanttista yhteenottoa lehtien palstoilla. Ironista tässä onkin se, että lehdistön jos kenen pitäisi huutaa ja taistella kovimmin sanavapauden puolesta, mutta tällä tyylillä tulos on jotain ihan muuta.


PS. Todellisen tragedian keskipisteenä olleen Norjan pääministeri sen sijaan puhuu vakuuttavasti, joten ei ihme, että 94 % kansasta on hänen kannallaan.

"Pääministeri Jens Stoltenberg sanoo, että terrori-iskuihin vastataan lisäämällä demokratiaa ja avoimmuutta. Hän uskoo myös, että yhä useammat ihmiset tulevat osallistumaan politiikkaan tulevaisuudessa."

"Stoltenberg sanoo myös, että äärimieliset mielipiteet ovat legitiimejä, mutta niiden väkivaltainen täytäntöönpano ei."

Keskiviikkona julkaistun kyselyn mukaan 94 prosenttia norjalaisista on ollut tyytyväinen pääministeri Jens Stoltenbergin toimintaan joukkomurhien jälkeen. Vain kaksi prosenttia kansalaisista on ollut tyytymätön pääministeriin, kertoo AFP.