Kun vaalit saa mopon karkaamaan käsistä

Otsikon ajatus on ainoa johtopäätös, johon voidaan tulla, kun luetaan 30.3. Turun Sanomien juttua Vihreiden uudesta ehdotuksesta Turun keskustan kehittämiseksi: tehdään tunneli läpi Aninkaistenmäen ja raitiotie sekä valitaan vaalilogoksi, täysin toiseen asiaan liittyvä tunnus. PerSut tosin laittoivat siitäkin paremmaksi lainaamalla Suomen valtion sotalippua omassa mainoksessaan.

Vaalien edellä on toki aina hyvä ehdottaa jotain, joka kiinnittää huomiota. Äänestäjänä kuitenkin toivoisin ehdotusten olevan edes etäisesti realistisia.

Turun seudulle on aivan älytöntä edes toivoa raitiovaunuliikennettä ja siihen on olemassa useita realistisia syitä, joista suurin on riittämätön väestöpohja yhdistettynä nykyiseen kaavoitukseen.
Rahaa tässä vihreiden "retro palaa Turkuun" hankkeessa palaa vähintään 450 000 000 € eli liki puoli miljardia euroa. Olen arvioinnissa ollut lempeä sillä Turun viimeaikaisten hankkeiden julkisesti esitetty budjetti on ollut noin puolet toteutuneesta. Lisäsin omaan arviooni vain 30 % hankkeen viimeisestä esitetystä budjetista.

Lasketaanpa hieman mitä summa tarkoittaa ja nyt kannattaa huomata, että Aninkaistenmäen tunnelille ei ole vielä laskettu hintaa. Turun seuduksi on ihan julkisesti mainittu seuraavat kunnat: Lieto, Kaarina, Masku, Mynämäki, Naanatali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja tietenkin Turku. Tällä seudulla asukkaita on noin 300 000.

Pikaraitiotietä on suunniteltu rakennettavaksi Raisio-Turku-Kaarina välille ja siitä jatkot Runosmäkeen ja Varissuolle, mutta tietenkin vähän myöhemmin, koska ovat Turun suurimmat lähiöt. Asukkaita suunnitelman aluellaa n. 240.000, joista työikäisiä n 200.000. ja näistä työssäkäyviä n 184.000 (Työttömyysprosentti n. 8). Peruskoulun alaluokan matematiikka riittää laskemaan, kustannuksiksi tällöin 2445 €/ työikäinen henkilö. Ja nyt puhutaan vasta perustamiskustannuksista. Julkinen liikenne ei ole missään tähänkään asti toiminut pelkkien matkustajamaksujen kustantamalla, vaan kustannuksia jää edelleen kaikkien maksettavaksi.

Ajatuksen esittäneen puolueen riveistähän nyt tulee luonnollisesti vastaus, että tuohan on pieni summa, jolla saataisiin rakennetuksi hieno ja ympäristöystävällinen järjestelmä.

Koskahan kouluihin saataisiin lähiruokaa ilman, että ruokaa kuljetetaan keittiöiltä kouluille takseilla kymmeinä kilometrejä ja sitten astiat tyhjiä takaisin? Koska SOTE-palveluihin saataisiin lisää henkilökuntaa ja resursseja? Ovatko Vihreät valmiit satsaamaan siihen?

Vastaus on selkeä EI! Se on jo nähty ja kuultu. Monessa yhteydessä olen kuullut paikallisilta vihreiden edustajilta sen, että koulut tulevat toimeen vähemmällä ja keittiöt voidaan yhdistää ja kaupungin työntekijöiden määrää on vähennettävä sillä vain projektityön tekijät ovat tehokkaita. Mielenkiintoinen ajatus puolueelta, jolla on työvoimaministerin salkku?

Pikku vinkki: ehkä niitä punkkuja ei kannata juoda samalla lounaalla useampia.

Ilmeisesti Vihreät ovat esityksessään ajatelleet, että jälleen kerran käytetään jonkun muun rahoja maailman parantamiseen ja pelastamiseen. Jonkun muun rahoja onkin mukava käyttää. Ville Niinistö kulkee kahden valtion välillä ja maksaa ylimääräistä hiilidioksidiveroa vähentääkseen aiheuttamaansa hiilijalanjälkeä kansalta saamillaan rahoilla.

Sori vaan, ei se hiilijalanjälki siitä maksusta pienene, vaan matkustamisen vähentämisestä.
Eikä Turun seutu sillä nouse, että haikaillaan tällä väestöpohjalla pikaraitiotietä, vaan ihan oikeisin ongelmiin puuttumalla.

Merkityksiä ja merkityksettömyyksiä

Edunvalvonta on joskus kerrassaan mielenkiintoista etenkin silloin, kun osapuolilla on samasta asiasta täysin poikkeavat käsitykset ja pitäisi pystyä vakuuttamaan toinen oman näkemyksensä oikeellisuudesta.

Nyt sitten väännetään oikein kunnolla kolmannen osapuolen asiantuntijalausunnon pätevydestä ja vielä tarkemmin voiko asiantuntijalausunnon kiistää joku muu kuin toinen asiantuntija. Oma käsitykseni on järkähtämätön: asiantuntijalausunnon voi pätevästi kiistää vain toinen saman alan asiantuntija muut voivat olla erimieltä ja pyytää vastaavan osaamisen omaavalta asiantuntijalta toisen täydentävän ja selventävän lausunnon, mutta viimeistään sitä pitää sitten uskoa.

Yritetty on vaikka mitä selitystä asiantuntijalausunnosta, mutta koomiseksi tilanteen tekee se, että toinen osapuoli on vakikäytäntönä valmis vaatimaan asiantuntijalausunnon, mutta pidättäisi ainoana ei asiantuntijana itsellään oikeuden määritellä lausunnon hyväksymisen.

No jos kerran epäasiantuntijuus riittää asiantuntijalausunnon kiistämiseen, niin miksi hemmetissä sitten pitää vaatia asiantuntijalausuntoa vakikäytäntönä? Eikö kiistämiseen kykenevä epäasiantutija pystykään tekemään oikeaa johtopäätöstä?

En oikein haluasi uskoa sitäkään, että toinen osapuoli haluaisi vain viisivuotiaan lapsen lailla olla oikeassa ja kiukutella siihen asti, kunnes aikuinen antaa periksi.

Mutta olisiko kyse sittenkin vain merkityksen ymmärtämisestä?
Olisiko parempi asettaa tavoitteeksi yhteinen ymmärrys vai yhteisymmärrys?

Yhteinen ymmärrys antaa mahdollisuuden lähteä hakemaan ratkaisua laajemmasta näkökulmasta ja luovemmin, kuin väkinäisen yhteisymmärryksen vaatiminen. Oikeuskäytäntö on ottanut käytännökseen järjestelmällisesti hylätä epäasiantuntijuuden ja pitäytyä hyväksi havaitussa asiantuntijuudessa, joten toivottavasti voitte jakaa mielipiteeni siitä, että tämän ymmärryksen välittäminen inttävälle vastapuolelle nostattaa, kerran jos toisenkin, niin kutsuttua V-käyrää.

Kiistan aihe ei ole misään määrin merkityksetön, joten ehkä on tehokkaampaa antaa oikeuslaitoksen asiantuntijoiden määritellä asiantuntijuus niin, ettei epäasiantuntijoillekaan jää epäselväksi, ettei asiantuntijuus todellakaan riittänyt. Eikä siinä sitäpaitsi pelata edes omilla rahoilla vaan veronmaksajien ja maksajapuoleksi haluaa verojenkerääjä, joten olkaa hyvä taas on piikki auki, jotta voidaan ilmiselvästä asiasta maksaa turhaan, mutta tälläisiin turhuuksiin sitä rahaa yleesä hyvin riittääkin.


PS. 1827 Infernal Musical palaa toukokussa tasoittamaan tilannetta. Joten tilanne omasta näkökulmastani nyt: Muu sössiminen 4 - kulttuuri 2.