maanantai 25. heinäkuuta 2011

Vapaus sanoa vai sananvapaus

Norjassa on tapahtunut hirveitä ja hallitukselta odotetaan toimia asian suhteen.

Ensimmäisenä tietysti hallituksen tehtävänä on vakuuttaa, että lintukoto nimeltään Suomi on edelleen ilntukoto ja mitään uutta tai erityistä uhkaa ei Suomeen kohdistu. Retoriikan takana on tavoite osoittaa, että me olemme turvassa.

Ikävämpi puoli asiassa onkin se, että nämä henkilöt valehtelevat tahallaan tai ovat anteeksiantamattoman tyhmiä. Norjan kaltainen tapahtuma on mahdollinen meilläkin.

Kaikkein ikävintä näissä tapahtumissa on se, että media toimii yksittäisten häiriintyneiden henkilöiden haluamalla tavalla. Norjankin tapahtumissa ampujan antautuminen on selvä merkki siitä, että hän haluaa tulla muistetuksi ja palvotuksi oman asiansa ajana. TV:ssä esiintynyt kriisipsykologi innostui siitä, että nyt saamme motiivit selville ja voimme profiloida henkilöä. Psykologi itse ei ymmärtänyt sanoihinsa liittyvää ironiaa. Motiivi on niin selvä, kuin se vain voi olla selvä. Uskonnolliseksi kerrottu mies kokee Jumalallista voiman tunnetta tappaessaan vääräuskoisia. Tämä alkukristittyjä Jerusalemin valloituksiin ajanut ajatus on siis edelleen voimissaan. Nyt asiaa pitää vaan repostella lehdistössä ja juoksuttaa toinen toistaan turhempia "asiantuntijoita" kertoman omat näkemyksensä miten tämä olisi tai ei olisi ollut mahdollista estää. Kaikki tämä toimii tekijän haluamalla tavalla: Julkisuutta ja Jumalallinen kuolemattomuus.

Pitäisikö siis tästä olla hiljaa, kuten Markkinoiti ja Mainonta nettilehdessä kirjoitetaan?

Kyllä ja ei. Kyllä tämän asian reposteleminen on jo riittävää. Ikäviä on tapahtunut, mutta tekijän sanomisille ja motiivien esilletuominen pitäisi estää kokonaan, koska sen seurauksena on vain lisää kostonhimoa ja väärien ihmisten tuomitsemista.

Aamulehdessä oli vuoden paras pääkirjoitus, josta soisin monien ottavan oppia. Meillä todellakin ollaan nyt unohtamassa vapaus sanoa mielipiteensä - sananvapaus, ja suvaitsevaisuuden nimissä vaaditaan suvaitsemattomuutta erilaisten ajatusten esilletulon kieltämisellä. Länsimaihin on pesiytynyt ajatus, jonka mukaan vain voimassa olevan hallintomallin mukainen ajattelu on sallittua ja muut valtavirrasta poikkeavat ajatukset kiellettyä - George Orwell ja Josif Stalin nauravat huutonaurua.

Virtuaalimaailmaa halutaan suitsia, koska siellä ihmiset pystyvät anonyymeinä sanomaan mielipiteensä. Sananvapautta halutaan rajoittaa milloin milläkin keinolla ja minkäkin tapahtuman taakse piiloutuen. Tekstien moderointia vaaditaan nyt voimakkaammin kuin koskaan ennen. Kun demokratia todellisuudessa alkaa olla kaikkien saatavailla edes virtuaalimaailmassa, niin sitä halutaan rajoittaa!


Hyvät ihmiset sentään. Mikään ei demokratiassa ole sen tärkeämpää kuin sananvapaus. Samaan aikaan, kun länsimaissa kovasti arvostellaan joidenkin maiden sananvapautta ollaan sitä meillä rajoittamassa. Hommafoorumi, josta en ennen tätä tapahtumaa ollut merkittävästi tietoinen, on mainittu lähes jokaisessa nettikirjoittelussa ja sitä vaaditaan kiellettäväksi samoin kuin Perus-Suomalaisten puoluetta ja kaikki tämä vain siksi, että joku tai jotkut ovat toteuttaneet demokratian suurinta ja tärkeintä oikeutta sanavapautta.

Tässä on lainaus Aamulehden pääkirjoituksesta:
Vastustan sitä, mitä sanot, mutta puolustan kuolemaani asti oikeuttasi sanoa se.”

Tämä valistusfilosofi Voltairen nimiin pantu elämänohje tuntuu nykyään unohtuvan yhä useammilta. Toisia ja toisten mielipiteitä ei haluta ensinnäkään ymmärtää ja vielä vähemmän hyväksyä, vaan ne ja niiden esittäjät nuijitaan mieluummin maan rakoon.

Mitä siis pitäisi puolustaa? Sananvapautta ja vapautta sanoa mielipiteensä ilman, että joutuu toisinajattelijoiden listalle tai tuomituksi.

Toisinajattelijoita ei pidä kieltää, vaan haastaa heidät avoimeen perustelevaan keskusteluun. Jos toisinajattelu - olkoonkin radikaalia - kielletään kokonaan, pakotetaan samalla nämä voimat kannen alle hakemaan voimaa ja purkautumistietä, joka aivan varmasti tulee silloin olemaan entistä tuhoisempaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti