maanantai 9. heinäkuuta 2012

Yksi totuus vs innovaatio

Euroopan taloudella menee nyt vähemmän lujaa. Ainoa positiivinen uutinen oli Saksan viennin ennakoitua suurempi kasvu, mutta sitäkin voisi miettiä mistä se johtui. Veikö Saksa paljon tuotteitaan Kreikkaan ja Espanjaan, joille muutenkin tuntuu olevan vippipiikki auki? Jos näin on, niin tarvittaisiin ehkä hieman innovaatioita asioiden ratkaisemiseksi.

Mutta mistäs niitä innovaatioita sitten pukataan, kun ollaan "Yhden totuuden maassa". Sikäli ei yhtään ihmetytä tämä "Yhden totuuden maa", kun muistelee 50-, 60-, 70-, 80-, 90- lukuja jolloin oli vallassa milloin mikäkin "Yksi totuus". Paasikiven-Kekkosen linja, Kekkonen, vakaat naapurisuhteet Neuvostoliittoon, Kekkonen, YYA, Kekkonen, vahvan markan politiikka, ja näiden jälkeen ollaankin tultu uuteen totuuteen, joita on tasan yksi/toimiala: Globalisaatio, syntyvyyden pieneneminen Suomessa, työvoimapula, nuorten syrjäytyminen, Päivi Räsänen,....

Nokia valitsi omaksi "Yhdeksi totuudekseen" Windows käyttöjärjestelmän, mikä on muuten todellinen osoitus Napoleonmaisesta itseluottamuksesta, kun aiemmin maailman suurin puhelinvalmistaja päättää aloittaa maailman vähiten käytetyllä käyttöjärjestelmällä suoraan pohjalta. Osakekurssillehan tuo ei voi tietää muuta kuin kurssin sovittumista käyttöjärjestelmään eli pohjalla käyntiä ja tänään näyttää NOKIAN muuttuminen senttiosakkeeksi olevan taas muutamisen prosenttia perjantaista lähempänä.

Innovaatioita siis tarvittaisiin, mutta millä hemmetillä niitä voi tuottaa, kun voimassa on vain "Yksi totuus", jota ei saa arvostella ilman, että heti saa äärettömän vihaisia kommentteja ja leiman vihapuheiden levittämisestä?

Nokialta pois potkitut insinöörit lähtivät kehittämän paljon kehuttua mobiilipuhelimien käyttöjärjestelmää Meegoa, joka Nokian omassa "Yhden totuuden" strategiassa haudattiin. Tämä on juuri sellaista innovatiivisuutta mitä tarvitaan.

Jos kouluissa opettaja koittaa opastaa nuoria käyttämään mobiililaitteita opetuksen osana, ensimmäisenä vastaan hyppäävät huoltajat, jotka vaativat paluuta takaisin liidun ja lässytyksen aikakaudelle: "Ei silloin minunkaan aikana kouluissa kännykällä näpytelty." No ei näpytelty ei, kun sitä ei ollut olemassakaan. Mutta innovaatioiden, viihtymisen, ja oppimisen kannalta tietotekniikan tulo kouluihin on jo myöhässä. Kouluissa "Yksi totuus" ilmeneekin sokeana oppina oppikirjoihin.

Pitkään on puhuttu siitä, kuinka joukkoliikenne on ympäristöystävällistä ja yksityisautoilu on se, joka vain ja ainoastaan saastuttaa ja tuhoaa maapallon ja ainakin Vihreiden mielestä vain säätämällä Eurooppaan käsittämättömän tiukat ympäristölait voidaan samaan aikaan pelastaa maailma, säilyttää työpaikat ja parantaa kaikkien hyvinvointia. Viimeaikaiset talousuutiset kertovat kuitenkin jotain muuta, mutta tiukat ympäristölaitkin ovat vain todiste "Yhdestä totuudesta".

Tänään Turun Sanomat kuitenkin otti askeleen toiseen suuntaan ja varovaisesti kyseenalaisti sen, mikä kaikilla realistisesti ympäristöään havainnoivilla ja itsenäiseen ajatteluun pystyvillä yksilöillä jo olikin tiedossa - tyhjä bussi saastuttaa aika paljon/asiakas. Sen sijaan, että jutussa kuitenkin oltaisiin pohdittu innovatiivista ratkaisua saastuttamiseen tai matkustajien vähäisyyteen, repäistiin hatusta idiottimaisin ratkaisu Turkuun ikinä eli pikaraitiotie.

Turulla on velkaa yli 1,3 miljardia euroa, summa jatkaa kasuvaan ja Helsingin Sanomien mukaan tilastollisesti Turussa nuorten syjäytymiseen on suurempi riski kuin "Suur-Turun" alueella muuten Raisiota ja Kaarinaa lukuunottamatta. Siitä huolimatta ratkaisuksi tarjotaan "Yhden totuuden" pikaraitiotietä vain siksi, kun jossain muuallakin sellainen on. Asiaa ei voi kritisoida leimautumatta ympäristön viholliseksi, vihapuheiden kirjottajaksi tai ylipäänsä vain täysin tietämättömäksi.

Perusteltujen argumenttien puutteessa muuten virkamiehet ja asian puolesta puhujat yllättävän usein tarjoavat, asiassa kuin asiassa, vasta-argumentiksi: "Kun sinä nyt et vaan tiedä mitä kaikkea tähän liittyy, etkä muutenkaan tiedä tästä tarpeeksi." Luulisi siinä avoimmuuteen vetoavan poliitikon tai virkamiehen kertovat mitä asiaan liittyy - ai niin mutta taitaakin olla niin, ettei kumpikaan ryhmä tuosta avoimmuudesta tykkää, koska samalla saattaisivat paljastua kytkökset tai oma perehtymättömyys asiaan.

Jos Turkuun rakennettaisiin pikaraitiotie: olisi jälleen lisättävä sähköntuotantoa, kas kun se mokoma kulkee sähköllä, järjestettävä syöttöliikenne, kas kun ihmisten pitäisi päästä jotekin sille Naanatali-Kaarina pikaraitiotielle ja ylläpidettävä edelleen linja-autoliikennettä koska niitä matkustajia vaan on liian vähän ja ne kaikki eivät kulje Naantalista-Kaarinaan Satakunnantietä pitkin.

Nyt olisikin oikea paikka innovaatioille, jotka liittyvä joukkoliikenteeseen ja opetukseen ja ylipäänsä mihin tahansa, koska niitä tässä tarvitaan.

Tarvitaan ajattelua, jota ei heti tyrmätä "Yhden totuuden" säännöllä.

Tarvitaan uudella tavalla ajattelevia virkamiehiä, jotka uskaltavat tehdä päätöksiä ja ottaa vastuun tekemistään päätöksistä ilman, että piiloudutaan milloin minkäkin poliittisen lautakunnan päätöksen taakse ja sitten selitetään vaikeroiden "että kyllä minä, mutta kun minun käteni ovat nyt sidotut."

Muutetaan siis ajattelua ja lähdetään oikeasti tekemään innovaatioita!

Liedossa on linja-autotehdas Carrus. Ammattikorkeakoululla on opetetaan logistiikkaa ja autotekniikkaa, Åbo Academilla on energiatutkimusta. Miksi ihmeessä näitä kaikkia ei voitaisi yhdistää yhdeksi innovatiiviseksi ajatukseksi ja lähdettäisiin kehittämään maailman ensimmäistä täyssähköistä kaupunkibussia. Uudessakaupungissa tehdään jo Fisker-Karmaa, jossa polttomoottori pyörittää generaattoria ja auto on täyssähköinen. Miksi tässä ei nähdä mahdollisuutta sähkökäyttöiseen bussiin, vaan vedotaan 60-luvun Neuvostoliittolaisiin, Puolalaisiin ja Unkarilaisiin trollikoihin?

Siksi, että innovaatiot ovat oikeasti kiellettyjä, koska vain "Yhden totuuden" virallisesti hyväksytyt innovaatiot ovat sallittuja. Muuten innovaatiot ovat vaarallisia, kuten Rovion Angry Birds, Duudsonit,...,

Minkä pitää muuttua, jotta innovaatioista saisi puhua ilman, että niitä heti ensimmäisenä tyrmäävät sekä virkamiehet, että poliitikot? Tarvitaan muutos, johon "Yhden totuuden" maa ei vielä taida olla valmis, mutta sitä odotellessa ainakin yksityisesti vielä saanee etsiä sitä "toista totuutta" innovatiivisesti.