Autossa on aikaa ajatella kaikenlaista mm. vanhoja sananlaskuja ja niiden merkityksiä tai soveltamista nykypäivään.
Jos tyhmä vaiti ois hänet hiljaiseksi viisaaksi laskettaisiin. Tuntuu jotenkin kääntyneen vallan toisinpäin.
Se, joka pitää eniten ääntä tai vaati eniten tai muuten vaan saa aikaan kohtauksen kuten Mel Brooksin elokuvassa Kevät koittaa Hitlerille. Samalla yleensä vaaditaan tasa-arvoa, tasapuolista kohtelua tai vähintään itselleen kohdistuvaa muita suurempaa oikeudenmukaisuutta.
Viisas vaikenee tyhjän haukkujalle ja Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa.
Viisas siis pitää suunsa kiinni ja antaa muiden (tyhmien vai typerien) hoitaa puhumisen. Puhumisella pystytään vaikuttamaan päätöksentekoon, joten päätöksenteosta vastaavat saavat siis enemmän tietoa muilta kuin vaienneilta viisailta.
Ei hyvältä tunnu.
Mitähän Winston Churchill nyt toteaisi, jo aiemmin lausui unohtumattomasti:
Vahvin perustelu demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertöäänestäjän kanssa.
Näyttää siis olevan mahdollista, että edustuksellinen demokratia, jossa puolueen johto tai vain johtaja todellisuudessa määrää poliittisen linjan (oligargia+demokratia?) tuottaisi idiobelikratian (kovimpaa huutavan vallan)?
Kyllä tämä hiljaiseksi vetääkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti