Tää ei vaan toimi

Katsoin tänään opettaja TV:tä ja lamaannuin.

Ohjelmassa yksi innokas opettaja silmät fanaattisuudesta loistaen kertoi jaetusta opettajuudesta ja siitä, kuinka hänen luokassaan tehtiin onnellista tiimityötä.

Tiimissä oli 24 tavallista oppilasta ja 7 integroitua erityisoppilasta yksi opettaja ja 4 avustajaa!!!! Siis 4 avustajaa !!! 31 lasta ja 5 aikuista ja meillä on iloinen tiimi?!?!?

Ei ihme, että meillä kouluissa ryhmät kasvaa, jos 31 lasta vaatii 5 aikuista ja mikä hemmetin tiimi se on, kun paikalla on 1 opettaja ja 4 avustajaa. Minä käsitän tiimin hiukan eri tavalla kuin kyseinen opettaja.

Tiimi kuuluu älykkääseen itseohjautuvaan organisaatioon, jossa saman profession, tässä tapauksessa opettajaprofession, omaavat henkilöt muodostavat tiimin, jossa voivat jakaa osaamistaan tai eri professioiden, kuten leikkausryhmän, jäsenet muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden siten, että jokainen vastaa tarkasti omasta tontistaan, mutta ei pyri toisten alueelle.

Pääluottamusmiehenä selässäni menee väristyksiä siitä, että opettaja antaa avustajien hoitaa pienryhmiä ja opastaa heitä opettamisessa huomatkaa ei opettaa vaan opastaa. Opettaja siis jakaa ryhmät ja antaa heille jotain opetusta ja sitten oppilaat menevät avustajan kanssa pienryhmään ja kuka onkaa sitten se, joka opettaa - avustaja!. Niin se vaan kuulkaa on silloin avustaja opettaa ilman koulutusta - mutta mehän tehdäänkin iloista tiimityötä.

Minä itse isänä haluan, että lastani opettaa opettaja, jolla on koulutus asiaan. Aivan kuten haluan, että leikkauksen suorittaa kirurgi eikä dermatologi tai välinehoitaja.

Leikkaamalla koulusta 2 avustajaa saataisiin 1,5 opettajaa ja pienemmät ryhmät. Juuri kun valtiovalta kannustaa ryhmien pienentämiseen rahallisesti, opettajat haluavat taas pelastaa maailman ja ottaa kaikki kukat kukkimaan samaan laatikkoon.

20 vuoden kokemuksella voin surullisesti todeta, että kuraattoreiden ja psykologien määrää kuvaavat käyrät yhdistettynä suureneviin ja alati vaihtuviin ryhmiin korreloivat loistavasti syrjäytyneiden nuorten määrän kanssa.

Peruskoulu siis osaa syrjäyttää. Mitä siis tehdään?

Lisätään viihtyvyyttä lisäämällä valinnaisuutta. Integroidaan oppimisvaikeuksista kärsivät suuriin ryhmiin ja tarjotaan avuksi avustajaa, kun apu löytyisi pienemmistä pysyvistä ryhmistä ja osaavista opettajista, joita ei voida palkata, kun pitää löytää rahaa avustajille ja kuraattoreille ja psykologeille.

Tämä ei vaan toimi näin, mutta minkäs teet. Suomi on yhden totuuden maa ja nyt virallinen totuus on integroinnissa ja inkluusiossa.

Oikeasti minä haluaisin jo derivoida