sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Koulutuspolitiikkaa

Uusi tuntijako on kaikkien nähtävillä. Opettaa pitäisi nyt myös draamaa ja etiikkaa ja valinnaisuutta lisätä, jotta koulussa olisi kivaa.

Melkolailla mielenkiintoinen ehdotus. Kun nykyään PISA-tutkimuksessa ollaan saatu tiedollisesti ja taidollisesti hyviä tuloksia siirrytään lisäämään aineita, jotta koulussa viihdyttäisiin paremmin.

On taitanut komitean jäseniltä jäädä käymästä koulussa viime aikoina sillä uskallan väittää, että etiikka ja draama eivät varmastikaan tule muodostumaan suosituiksi oppiaineiksi koulussa. Ilmaisutaitoa on ollut valinnaisena iät ja ajat, mutta valinnat hyvin pieniä. Onhan näyttelijän ammatti juuri nyt mediaseksikäs, mutta valitettavasti Suomeen ei niitäkään mahdu aivan koulutusmääriä vastaavaa määrää. Etiikka taas minusta pitäisi imeä äidinmaidossa. Jos etiikka otetaan oppiaineeksi siitä tulee meidän nykymuotoisessa jokaista arvoa kumartavassa yhteiskunnassa täydellinen kaaos. Eettiset perusteet, kun ovat eräissä maissa kovasti uskontoon sidonnaisia ja meidän etiikkamme on Kreikan peruja ja jos ollaan ihan rehellisiä, niin olisiko Kreikka nykyisessä jamassa, jos toiminta olisi ollut eettisesti perusteltua...

Pakkoruotsi jäi - no hei kuka oikeasti uskoi, että siihen tai uskonnonopetukseen olisi mitenkään puututtu.

Ovelinta hommassa on kuitenkin se, että valinnaisuus ei ymmärtääkseni ole pakollista, vaan riippuu opetuksen järjestäjästä. Opetusta voidaan edelleenkin järjestää minimituntimäärillä, jolloin tasavertaisuus häviää. Jossain on rahaa jossain ei.

Suomen koulutuspolitiikka muistuttaa vaarallisesti USA:n koulutuspoliittisia ajatuksia 1950-1960 luvuilta. Opettajien ajasta menee yhä suurempi osa turhanpäiväisiin byrokraattisiin lippusiin ja lappusiin ja oppilaan innovaation ajatellaan kasvavan suoraan verrannolisesti viihtymiseen. Opettajile määrättiin tuolloin muutamissa osavaltioissa "opettajalisenssi", joka pitää uusia 5 vuoden välein ja siihen sisältyy velvoite lisäkoulutuksesta omalla kustannuksella. Vain lisenssoidut opettajat voidaan palkata opettajiksi.


Meillä opettaja- nimike haluaan suojeltavaksi, jotta saadaan "valeopettajat" pois kouluista. Keitä nämä valeopettajat muuten ovat? Ovatko he niitä todellisia asiantuntijoita, joilla on suunnattoman paljon tietoa ja kokemusta omalta alaltaan, mutta ei opettajan pedagogisia opintoja? Maisteri ja tohtori ovat molemmat kelpoisia ja päteviä opettamaan yliopistossa opettajiksi valmistuvia, mutta ilman pedagogisia opintoja kumpikaan ei ole kelvollinen opettamaan 1-luokkalaista. Eikö yhtään ihmetytä? Entä vanhojen tutkintomuotojen opettajat. Meillä riittää vielä pitkään opettajia, joiden pätevyydet on hankittu 1970-luvulla ja tutkintorakenteet ovat siitä muuttuneet huomattavasti.

Koko uudistus tulisi maksamaan 330 000 000€ aloittaessa ja kymmeniä miljoonia vuosittain. Mistähän tämä raha tehdään. Nykyjäänkin opettajia lomautetaan. Olisi järjetöntä ensin lomauttaa opettajat ja sitten lisätä opettajakoulutusta ja täydennyskoulutusta ja vaatia kuntia järjestämään lisää oppitunteja, joihin rahat saadaan säästämällä opetuksesta. Loistavaa, taas on keksitty hieno ikiliikkuja.

Huutakaa hep, joiden koulunkäynnin sietämätön ikävyys tuhosi hienon tulevaisuuden. Minusta koulunkäynti oli sietämättömän ikävää ja tylsää siksi, että suurin osa asioista oli liian helppoja. Todelliset haasteet puuttuivat oikeassa vaiheessa. Eikä niitä haasteita saa ollakaan. Jos koulun haasteet tulevat liian suuriksi oppilasta lähdetään tukemaan: kouluavustajalla, jonka tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi, mutta oppilaat nopeasti huomaavat, kuka hoitaa heidän välineensä ja tehtävänsä kuntoon. Itse ei tarvitse huolehtia mistään, kun avustaja huolehtii. Jos tämä tai tukiopetuskaan ei auta tehdään psykologiset testit ja HOJKS:ataan oppilas.

HOJKS on mielenkiintoinen juttu, sillä se on kuin etuajo-oikeus lautalle. HOJKS-oppilan vaatimustasoa alennetaan merkittävästi yleensä vielä useammassa kuin yhdessä aineessa. Pyrkiessä II-asteen oppilaitoksiin HOJKS-oppilaat ohittavat tavalliset oppilaat kaikissa valinnoissa sillä valintapaperiin laitetaan vain numerot ja lisätietoihin sana HOJKS. Kone laskee numeroista keskiarvon - keskiarvot laitetaan paremmuusjärjestykseen ja helpotetulla oppiaineksella päästään tavallisten oppilaiden ohi ja tämän kaiken perustelu on se, että näin HOJKS oppilaat ovat tasa-arvoisessa asemassa muita kohtaan eli paremmassa. II-asteen koulussa tulee näille välttämättä vaikeuksia, koska vaatismustaso on niin selväsi muita vähemmän ja joku tavallinen oppilas on lisäksi jäänyt rannalle opilaitoksesta. Tässä syrjäytettiin tasa-arvon nimissä 2 oppilasta ja joku vielä ihmettelee miksi oppilaita syrjäytyy.

Tähänkään epäkohtaan komitea ei puuttunut. Onko siis ymmärrettävä,että toisten kuuluukin olla tasa-arvoisempia kuin toisten. Kaikkein reiluinta olisi se, että HOJKS-oppilaille olisi II-asteella omat kiintiöt. Nämä kuulemma leimaisivat oppilaita. Olkoon sitten niin, sillä leimaamisesta ei ole samanlaista haittaa kuin useamman oppilaan samanaikaisesta syrjäytymisestä.

Summa summarum. Kun halutaan olla poliittisesti korrekteja, todellinen kehitys jää taka-alalle ja poliitikot pääsevät jatkamaan vaalilupauksien antamista ja huolestuneisuuden osoittamista. Sillä harvat asiat ovat yhtä tärkeitä poliitikkojen vaalilupauksissa kuin lapset, koululaiset ja sairaanhoitajat.....eri asia onkin se miten lupauksen kanssa toimitaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti