Kiintiöitä on monenlaisia ja tulkintoja niiden tarpeellisuudesta myös.
Tuomas Enbuske käsitteli omaan tekoräväkkään tapaansa Uuden Suomen blogissaan yhtiöiden hallitusten naiskiintiöistä ja sai siihen luonnollisesti melkoisen määrän vastauksia puolesta ja vastaan.
Enbusken näkökulma oli sinällään osuva; pitääkö hallituksiin pakottaa joku "kiintiönainen", jolla ei välttämättä olisi mielenkiintoa asiaa kohtaan, mutta ulkopuolinen taho on vaan määrännyt tasa-arvon nimissä henkilön hallitukseen.
Tästä tulee eittämättä mieleen taannoinen mieskiintiön poistaminen opettajankoulutuksesta. Aiemmin nähtiin, että opettajina piti näkyä sekä miehiä että naisia ja miesten määrää heikosti palkatulle alalle lisättii juuri kiintiöimällä miehille tietty määrä oppilaspaikkoja.
Tiedän, että on kovin vaarallista lähetä tekemään seuraavaa rinnastusta näiden kahden asian välille, mutta haluan silti sohaista kepillä ampiaispesää.
Opettajakoulutuksne mieskiintiö poistettiin käyttämällä perusteluna sitä, että paremmat arvioinnit pääsykokeissa saaneet naiset jäivät koulutuksen ulkopuolelle tai joutuivat hekeutumaan jollekin toiselle alalle. Nyt pörssiyhtiöiden johtoon halutaan naisia, joita joistain syistä ei hallitusten paikkoja jaettaessa ole arvioitu yhtä korkealle, kuin hallituksiin päässeitä miehiä, joten hallituspaikkojen kohdalla nähdään oikeutetuksi tasa-arvoksi, että vähemmän "pisteitä" saanut nainen ohittaa enemmän pisteitä saaneen miehen.
Mitä ihmeen väliä on asian hoitajan sukupuolella, jos toiminta on kaikkia hödyttävää ja asiakkaat tai koko yhteiskunta asiasta hyötyy. On siis täysin yhdentekevää hoitaako jotain tehtävää mies vai nainen, kunhan homma toimii. Jos homma ei toimi, tehtävää hoitava henkilö pitää siirtää toisiin tehtäviin, eikä tässäkään sukupuolella pitäisi olla mitään tekoa.
Silti Suomessa koulupudokkaista ja syrjäytyneistä pojat ovat niitä, joille käy kehnoimmin poikien ryhtyessä tyttöjä selvästi teodennäköisemmin pikkurikollisiksi. Tosin tytöt ovat tätä kehitystä koittaneet kovasti tasoittaa.
En oikein ymmärrä, että määräämällä kiintiöt tiettyihin tehtäviin, voitaisiin jotenkin parantaa kyseisen asian hoitamista. Mitä sitten, jos kiintiötä ei täytetä, vaan jokin yhtiö päättää uhmata lanlaatijaa? Määrätäänkö yhtiölle sakko vai lynkataanko yhtiö julkisesti mediassa? Todennäköistä kuitenkin on se, että pörssiyhtiön kaatuessa miesten työllisyys heikkenee enemmän kuin naisten. Tämä merkillinen vääristymä tietenkin johtuu pörssiyhtiöiden tuotantorakenteesta ja siinä poikkeuksen taitaa tehdä entinen suuruus NOKIA, jolla kokoonpanotyössä lienee ollut enemmän naisia kuin miehiä.
Kiintiöiden käyttäminen ja niistä puhuminen on siis minusta typerää ja kuvastaa niitä haluavien ihmisten irtaantumista reaalimaailmasta Suomalaisilla reunaehdoilla. Suomessa tasa-arvo on pitkällä, mutta valitettavan usein juuri alemman portaan naisesimiehillä on ikävän epätasa-arvoinen käsitys esim. alaistensa tasa-arvoisestapalkkauksesta eli samapalkkaisuudesta.
Sen vaan sanon, että kouluissa olisi varmasti paljon, paljon, paljon vähemmän järjestyshäiriöitä, syrjäytyneitä poikia jos miesopettajia kouluissa olisi enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti