Turun sanomissa oli taannoin kokosivun juttu Turun taudista. Ainoa yllättävä asia tässä oli se, että se uutisoitiin. Miksi ihmeessä uutisoidaan jotain sellaista, minkä olemassa oloa yritetty vuosikymmeniä kieltää, mutta mikä olemassa olon kaikki ovat vuosikymmeniä tietäneet. Ei se ole mikään paljastus, ei edes uutinen, sillä kaikki turkulaiset ovat hyvin tienneet, että Turussa piti menneinä vuosikymmeninä siivojienkin olla puolueiden palkkalistoilla saadakseen poliittisin perustein määrätyn virkansa.
Viimeistä kaikua näistä tuskin vielä on kuultu, mutta merkillistä päätöksentekomallia käytettiin siinäkin vaiheessa, kun Turun kaupungin työntekijöitä jaettiin uudelleen viranhaltijoihin ja työsuhteisiin. Muutamalle siistijällekin jäi virka, jota selitettiin:"Hän on ollut niin pitkään virassa ja on kohta lähtemässä eläkkeelle. Turha nyt hakea työsuojeluongelmaa tästä." eli viis siitä mitä tasa-arvoa edistäviä pykäliä eri lakeihin on kirjoitettu kunhan puoluekoneisto saa oman valtansa.
Turun johtaminen vaikuttaa saaneen kovasti mallia entisen Neuvostoliiton johtamiselta juuri ennen Neuvostoliiton romahtamista. Glasnostin henkeen turkulaisetkin ovat alkaneet avautua vuosikymmeniä vanhoista poliittisista kytkykaupoista suurimman hädän hetkellä, kun telakkateollisuus yskähtelee pahemmin kuin turkulaiset taannoisen sikainfluenssan aikana. Nyt näyttääkin pahasti siltä, että valtiolta ja Viking Lineltä jää rokote saamatta ja Pansion telakkaan iskee pitkähkö narkolepsia.
Mutta kauas ei jää Turun johtaminen Suomen johtamisesta. Liuta eturivin poliittisia vaikuttajia kuului salaiseen säätiöön. Tämäkin uutinen olisi ollut uutinen, jos siinä olisi ollut jotain sellaista uutta, mitä ei vielä ole julkisen salaisuuden piirissä tiedetty.
Yhdestä asiasta kaikki salaisien säätiöiden ja salaisten listojen laatijat voivat olla tyytyväisiä; kun oikeuskansleria myöten on selkeästi todettu esim. S-ryhmän kunnallisissa päätöksentekoelimissä mukana olevien henkilöiden edustavan rakenteellista korruptiota puhtaimmillaan ja Suomi omien kanslaistensa mielestä edelleen porskuttaa vähiten korruptoituneiden maiden listalla johto- tai ainakin pistesijoilla, me suomalaiset emme vähästä lähde muutosta itsellemme hakemaan emmekä kaduilla mieltä osoittamaan.
Siispä on turvallista todeta, että ensi kevään vaaleissa muutosta ei juurikaan tule suuntaan jos toiseen tulipa eduskuntaan valituiksi sitten ketä tahansa. Vaalien ainoita väripilkkuja tulee olemaan Vihreiden ja Perussuomalaisten keskinäisen räksytyksen kerho ja arvailu siitä, kuka Suomessa aloittaa keskustelun demokratian rappiosta Perusuomalaisten menestyttyä kuten gallupit osoittavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti