Osuva otsikko, kun ajatellaan millä perusteella kunnallisille palveluille määrätään hintaa.
Verotuloja pitäisi saada, koska jollain kunnan palvelut pitää maksaa. Veroja taas kukaan ei halua maksaa, mutta kaikki haluavat käyttää palveluita ilmaiseksi. Nokkelammat huomaavat asiassa olevan jekun. Palvelut voidaan määrätä maksullisiksi aivan kuten valtuustot haluavat, mutta tässähän se onkin se suurin mutta - ei haluta. Ei haluta siksi, että kunnallisten palveluiden pitää olla maksuttomia, jotta kaikilla olisi niihin yhtäläiset mahdollisuudet.
Jahas. Menee kuulkaas päättäjät perin vaikeaksi tämä teidän yhtälönne. Matematiikasta kaikki varmasti muistavat, että yhtälöitä pitää olla yhtä monta kappaletta kuin muuttujiakin, mikäli muuttujat aiotaan ratkaista. Nyt päättäjät ovat hommanneet itselleen toisistaan riippuvia vakiita yhtlöihin muuttujien sekaan. Ei ihme, että vastauksia ei synny.
Reaalimaailmassa asiat ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia. Määritetään kunnan kokonaan ilmaiset palvelut ja laitetaan toisiin hintalappu ja mietitään mitä tietyt palvelut oikeasti maksavat. Oho tämä ajatushan taitaa olla se iso paha sana - PRIORISOINTI - ja kuten kaikki muistamme prionit olivat niitä pieniä pirulaisia, jotka aiheuttivat hullun lehmän tautia, joten priorisointi on ihan terveellistä.
Otanpa ihan esimerkin: Peruskoulu on ilmainen, vaikka Turun seudulla yhden peruskoululaisen vuosikustannus on keskimäärin luokkaa 6300 €. Paimion joutui maksamaan Paipin velan takuuna n 500 000€ eli noin 79 oppilaan vuosikustannuksen verran. Paimiossa lomautettiin koko henkilöstö, mutta velka oli pakko maksaa sitä ei tarvinnut priorisoida.
Turussa leikkauksia kohdistuu moneen paikkaan, mutta entäpä jos.....Nunnavuoren hiihtolatua ei pidettäisikään auki tulevana talvena. Latuja ei tehtäisi eikä sitä valaistaisi. Säästettäisiin konkreettisesti samanlaisesta ilmaisesta kunnan tarjoamsta palvelusta kuin peruskoulu.
Tämä ajatuskin todennäköisesti tulisi tyrmätyksi mitä mielikuvituksellisin väittein
esim.
-rikollisuuden ja ilkivallan lisääntymisellä alueella, koska valot on sammutettu (säästettäisiin samalla muuten runsaasti hiilidioksidin tuotantoakin),
-heikentyneet liikuntamahdollisuudet aiheuttaisivat terveydellisiä haittoja (hiihdon voi korvata muilla liikuntamahdollisuuksilla),
-hiihtoladun sulkeminen olisi imagotappio Turulle (opettajien lomauttaminenko ja opintojen kesksyttäminenkö sitä ei ollut?)
-hiihtäjät joutuisivat kulkemaan pidemmälle hiihtääkseen, kun Paimion Paippikin on suljettu (se suljettiin juuri siksi, kun iohmiset eivät halunneet hiihtää)
-saavutettava säästö olisi kuitenkin mitätön (toisin kuin johdon palkankorotukset)
Juuri esimerkin syystä kunnat tulevat rypemään rahapulassa. Rahaa yksinkertaisesti ole viljeltäväksi kaikkialle, vaan päättäjien on aikuisten oikeati tunnettava vastuunsa ja priorisoitava ne kunnan kontolle kuuluvat ilmaiset tai lähes ilmaiset velvollisuudet ja muut toiminnot voidaan hinnoitella. Ei ole mitenkään mahdotonta myydä liikuntapaikka korttia kaupunkilaisille aivan samalla tavalla kuin bussikorttia kuukausimaksulla pääset käyttämään tiettyjä palveluita. Esim urheilupaikkojen pukuhuoneet ja saniteettitilat voisivat toimia bussikortilla. Kyseessä olisi joustava olemassa olevan tietotekniikan hyväksikäyttö.
Mutta kun se ei ole mahdollista. Näiden palveluiden pitää olla ilmaisia ja oikeista peruspalveluista, kuten koulutuksesta, päivähoidosta, sosiaalitoimesta ja vanhustenhoidosta sekä terveydenhuollosta pitää säästää, jotta raha riittäisi kaikkialle.
Miksi Turun Kaupunginteatteri muuten ei ole ilmainen kaikille kävijöille - siksi, että Anna Kareninasta kannattaakin maksaa.
sunnuntai 7. marraskuuta 2010
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Tunnettu totuus - ei mikään salaisuus
Turun sanomissa oli taannoin kokosivun juttu Turun taudista. Ainoa yllättävä asia tässä oli se, että se uutisoitiin. Miksi ihmeessä uutisoidaan jotain sellaista, minkä olemassa oloa yritetty vuosikymmeniä kieltää, mutta mikä olemassa olon kaikki ovat vuosikymmeniä tietäneet. Ei se ole mikään paljastus, ei edes uutinen, sillä kaikki turkulaiset ovat hyvin tienneet, että Turussa piti menneinä vuosikymmeninä siivojienkin olla puolueiden palkkalistoilla saadakseen poliittisin perustein määrätyn virkansa.
Viimeistä kaikua näistä tuskin vielä on kuultu, mutta merkillistä päätöksentekomallia käytettiin siinäkin vaiheessa, kun Turun kaupungin työntekijöitä jaettiin uudelleen viranhaltijoihin ja työsuhteisiin. Muutamalle siistijällekin jäi virka, jota selitettiin:"Hän on ollut niin pitkään virassa ja on kohta lähtemässä eläkkeelle. Turha nyt hakea työsuojeluongelmaa tästä." eli viis siitä mitä tasa-arvoa edistäviä pykäliä eri lakeihin on kirjoitettu kunhan puoluekoneisto saa oman valtansa.
Turun johtaminen vaikuttaa saaneen kovasti mallia entisen Neuvostoliiton johtamiselta juuri ennen Neuvostoliiton romahtamista. Glasnostin henkeen turkulaisetkin ovat alkaneet avautua vuosikymmeniä vanhoista poliittisista kytkykaupoista suurimman hädän hetkellä, kun telakkateollisuus yskähtelee pahemmin kuin turkulaiset taannoisen sikainfluenssan aikana. Nyt näyttääkin pahasti siltä, että valtiolta ja Viking Lineltä jää rokote saamatta ja Pansion telakkaan iskee pitkähkö narkolepsia.
Mutta kauas ei jää Turun johtaminen Suomen johtamisesta. Liuta eturivin poliittisia vaikuttajia kuului salaiseen säätiöön. Tämäkin uutinen olisi ollut uutinen, jos siinä olisi ollut jotain sellaista uutta, mitä ei vielä ole julkisen salaisuuden piirissä tiedetty.
Yhdestä asiasta kaikki salaisien säätiöiden ja salaisten listojen laatijat voivat olla tyytyväisiä; kun oikeuskansleria myöten on selkeästi todettu esim. S-ryhmän kunnallisissa päätöksentekoelimissä mukana olevien henkilöiden edustavan rakenteellista korruptiota puhtaimmillaan ja Suomi omien kanslaistensa mielestä edelleen porskuttaa vähiten korruptoituneiden maiden listalla johto- tai ainakin pistesijoilla, me suomalaiset emme vähästä lähde muutosta itsellemme hakemaan emmekä kaduilla mieltä osoittamaan.
Siispä on turvallista todeta, että ensi kevään vaaleissa muutosta ei juurikaan tule suuntaan jos toiseen tulipa eduskuntaan valituiksi sitten ketä tahansa. Vaalien ainoita väripilkkuja tulee olemaan Vihreiden ja Perussuomalaisten keskinäisen räksytyksen kerho ja arvailu siitä, kuka Suomessa aloittaa keskustelun demokratian rappiosta Perusuomalaisten menestyttyä kuten gallupit osoittavat.
Viimeistä kaikua näistä tuskin vielä on kuultu, mutta merkillistä päätöksentekomallia käytettiin siinäkin vaiheessa, kun Turun kaupungin työntekijöitä jaettiin uudelleen viranhaltijoihin ja työsuhteisiin. Muutamalle siistijällekin jäi virka, jota selitettiin:"Hän on ollut niin pitkään virassa ja on kohta lähtemässä eläkkeelle. Turha nyt hakea työsuojeluongelmaa tästä." eli viis siitä mitä tasa-arvoa edistäviä pykäliä eri lakeihin on kirjoitettu kunhan puoluekoneisto saa oman valtansa.
Turun johtaminen vaikuttaa saaneen kovasti mallia entisen Neuvostoliiton johtamiselta juuri ennen Neuvostoliiton romahtamista. Glasnostin henkeen turkulaisetkin ovat alkaneet avautua vuosikymmeniä vanhoista poliittisista kytkykaupoista suurimman hädän hetkellä, kun telakkateollisuus yskähtelee pahemmin kuin turkulaiset taannoisen sikainfluenssan aikana. Nyt näyttääkin pahasti siltä, että valtiolta ja Viking Lineltä jää rokote saamatta ja Pansion telakkaan iskee pitkähkö narkolepsia.
Mutta kauas ei jää Turun johtaminen Suomen johtamisesta. Liuta eturivin poliittisia vaikuttajia kuului salaiseen säätiöön. Tämäkin uutinen olisi ollut uutinen, jos siinä olisi ollut jotain sellaista uutta, mitä ei vielä ole julkisen salaisuuden piirissä tiedetty.
Yhdestä asiasta kaikki salaisien säätiöiden ja salaisten listojen laatijat voivat olla tyytyväisiä; kun oikeuskansleria myöten on selkeästi todettu esim. S-ryhmän kunnallisissa päätöksentekoelimissä mukana olevien henkilöiden edustavan rakenteellista korruptiota puhtaimmillaan ja Suomi omien kanslaistensa mielestä edelleen porskuttaa vähiten korruptoituneiden maiden listalla johto- tai ainakin pistesijoilla, me suomalaiset emme vähästä lähde muutosta itsellemme hakemaan emmekä kaduilla mieltä osoittamaan.
Siispä on turvallista todeta, että ensi kevään vaaleissa muutosta ei juurikaan tule suuntaan jos toiseen tulipa eduskuntaan valituiksi sitten ketä tahansa. Vaalien ainoita väripilkkuja tulee olemaan Vihreiden ja Perussuomalaisten keskinäisen räksytyksen kerho ja arvailu siitä, kuka Suomessa aloittaa keskustelun demokratian rappiosta Perusuomalaisten menestyttyä kuten gallupit osoittavat.
tiistai 5. lokakuuta 2010
Yhden totuuden väki
Kummallista!
Minua ovat aina hämmästyttäneet sellaiset henkilöt, jotka suureen ääneen puhuvat erilaisuuden ymmärtämisestä, mutta eivät itse suostu ymmärtämään pienintäkään ajatusta saati henkilöä, jonka ajatukset vähäisimmissäkään määrin poikeeavat heidän omistaan.
Minimissään kuvittelisin tälläisten ihmisten ainakin pystyvän perustelemaan väitteitään ja mielipiteitään, mutta tämä mokoman käyttävätkin lähes inkvisitiomaisella oveluudella ja kieroudella teologista perustelua: Minä uskon olevani oikeassa ja kyseenalaistamalla uskoni tässä asiassa sinä loukkaat minua henkilökohtaisesti. Vika on sinussa, koska et osaa ymmärtää minun edustamaani erilaista, mutta ainoaa oikeaa tulkintaa tässä asiassa.
Vielä minä sen ymmärtäisin, jos kyseessä oikeasti olisi uskonto, mutta kun ei ole.
Vaikeita ovat nämä yhden totuuden ihmiset - vaikeita.
Minua ovat aina hämmästyttäneet sellaiset henkilöt, jotka suureen ääneen puhuvat erilaisuuden ymmärtämisestä, mutta eivät itse suostu ymmärtämään pienintäkään ajatusta saati henkilöä, jonka ajatukset vähäisimmissäkään määrin poikeeavat heidän omistaan.
Minimissään kuvittelisin tälläisten ihmisten ainakin pystyvän perustelemaan väitteitään ja mielipiteitään, mutta tämä mokoman käyttävätkin lähes inkvisitiomaisella oveluudella ja kieroudella teologista perustelua: Minä uskon olevani oikeassa ja kyseenalaistamalla uskoni tässä asiassa sinä loukkaat minua henkilökohtaisesti. Vika on sinussa, koska et osaa ymmärtää minun edustamaani erilaista, mutta ainoaa oikeaa tulkintaa tässä asiassa.
Vielä minä sen ymmärtäisin, jos kyseessä oikeasti olisi uskonto, mutta kun ei ole.
Vaikeita ovat nämä yhden totuuden ihmiset - vaikeita.
perjantai 1. lokakuuta 2010
Kouluttajia ja "kouluttajia"
On se ihanaa, kun suomalaisilla on tapana olla kohteliaita ja vieraskoreita. Parhaiten se näkyy silloin, kun joutuu istumaan välipakolla koulutuksessa, jossa ei halua olla ja kouluttajalla ei tunnu olevan homma hanskassa.
Olisi vain koulutettavien etu, jos kaikki haastaisivat kouluttajan todelliseen dialogiin ja laittaisivat kouluttajankin miettimään miten asian esittää ja osaako sen esittää niin, että vastaanottajissa tapahtuu jotain.
Myönnän, että opettajien VESO-kouluttajana oleminen on haastavaa ja sen pitääkin olla, sillä opettajien pitää joka päivä haastaa oppilaat oppimaan, hakea tietoa ja yrittää pysyä mukana tiedon hallitsemisessa. Sitä suuremmalla syyllä opettajien kouluttajien pitää ymmärtää sen joukon lähtötiedot, jolle koulutusta antaa.
Tänään ei ihan mennyt putkeen sen suhteen.
Olisi vain koulutettavien etu, jos kaikki haastaisivat kouluttajan todelliseen dialogiin ja laittaisivat kouluttajankin miettimään miten asian esittää ja osaako sen esittää niin, että vastaanottajissa tapahtuu jotain.
Myönnän, että opettajien VESO-kouluttajana oleminen on haastavaa ja sen pitääkin olla, sillä opettajien pitää joka päivä haastaa oppilaat oppimaan, hakea tietoa ja yrittää pysyä mukana tiedon hallitsemisessa. Sitä suuremmalla syyllä opettajien kouluttajien pitää ymmärtää sen joukon lähtötiedot, jolle koulutusta antaa.
Tänään ei ihan mennyt putkeen sen suhteen.
torstai 30. syyskuuta 2010
Tehoa vai tehottomuutta
Voisin hyvin uskoa, että kuntatyönantajan tavoitteena on tehokas palveluidentuotanto ja tätä tukeakseen työntekijälle järjestetään sellaiset toimivat työvälineet, joilla työ sujuu.
Kun pidempään olen seurannut kunnan toimintoja lähietäisyydeltä, en enää usko moiseen.
Yksityisellä sektorilla ajattelu toimii kaikitenkin jotenkin seuraavasti:
Väline on rikki ja se on välttämätön työn tekemiseksi tai ainakin työn tekemiseksi nykyaikaisella tavalla, joten väline korjataan tai hankitaan uusi.
Kuntapuolella sama ajattelu toimii mitä ilmeisimmin seuraavasti:
Väline on rikki ja se on välttämätön työn tekemiseksi nykyaikaisella tavalla, joten välinettä ei tarvitse korvata, koska aiemmin väline on toiminut ja uuden välineen hankkiminen tai vanhan korjaamiseen ei ole varattu määrärahaa ja koska asiasta vastaava henkilö ei itse suoraan osaa käyttää vastaavaa välinettä tai on muuten sitä mieltä, että aiemmin työ tehtiin toisella välineellä ja toisella tavalla, jonka pitäisi edelleenkin riittää etenkin, kun korvaaminen on kallista ja siihen ei ole varattu määrärahaa.
Koita tässä sitten tehostaa toimintoja kun väline, josta on kysymys kustantaisi noin 6,66*10^-6% kunnan budjetista - on muuten ihan helvetillinen kustannuserä.
Kun pidempään olen seurannut kunnan toimintoja lähietäisyydeltä, en enää usko moiseen.
Yksityisellä sektorilla ajattelu toimii kaikitenkin jotenkin seuraavasti:
Väline on rikki ja se on välttämätön työn tekemiseksi tai ainakin työn tekemiseksi nykyaikaisella tavalla, joten väline korjataan tai hankitaan uusi.
Kuntapuolella sama ajattelu toimii mitä ilmeisimmin seuraavasti:
Väline on rikki ja se on välttämätön työn tekemiseksi nykyaikaisella tavalla, joten välinettä ei tarvitse korvata, koska aiemmin väline on toiminut ja uuden välineen hankkiminen tai vanhan korjaamiseen ei ole varattu määrärahaa ja koska asiasta vastaava henkilö ei itse suoraan osaa käyttää vastaavaa välinettä tai on muuten sitä mieltä, että aiemmin työ tehtiin toisella välineellä ja toisella tavalla, jonka pitäisi edelleenkin riittää etenkin, kun korvaaminen on kallista ja siihen ei ole varattu määrärahaa.
Koita tässä sitten tehostaa toimintoja kun väline, josta on kysymys kustantaisi noin 6,66*10^-6% kunnan budjetista - on muuten ihan helvetillinen kustannuserä.
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Voihan demokratia
Meillä on eduskuntavaalit ensi keväänä.
Ruotsissa oli valtiopäivävaalit juuri äskettäin.
Ruotsalainen kansankoti meni sekaisin demokratiasta, koska demokraattisesti valittu systeemi antoi mahdollisuusden demokratian toteutumiselle. On äärimmäisen valitettavaa, että demokratia ei suvaitse demokratiaa, vaan harvainvallan.
Miksi meillä ja muualla poliittinen eliitti, kyllä se on elitti ja aivan eritavalla kuin älyllinen eliitti, on muodostunut kuningasvaltaa vahvemmin periytyväksi ominaisuudeksi? Tuon luulisi kiinnostavan niitä ihmisiä, jotka puhuvat demokratian puolesta, ei sen, että suurien valtapuolueiden vierelle nousee uusia puolueita, joiden edustajat valitaan demokratian perusteiden mukaan päättämään asioista tasavertaisesti muiden edustajien kanssa.
Näyttää siis siltä, että demokratia ei voi sietää demokratiaa.
Faktat ovat kivoja. Niiden avulla voi tehdä erinomaisia päätöksiä edellyttäen, että syy-seuraustuhteet ovat selvillä.
Tunteet ovat kivoja. Niiden avulla voi tehdä erinomaisia päätöksiä ravintolan sulkemisaikaan, kuten useat tietävät nenän kipeydyttyä tai omaisuuden mennessä jakoon. Tunteet kuuluvat ihmisyyteen ja myös päätöksentekoon, mutta demokratian perusteiksi niistä ei ole.
Demokratian suurin ongelma on siinä, että se tuhoaa itseitsensä vaatimalla demokratiaa samalla, kun se sisäisesti haluaa totalitarismia ja vahvaa johtajaa.
Demokratia vaikuttaa siis älyllisesti yhtä kehittyneeltä kuin murrosikäinen. Ellei sitä joku aikuinen ohjaa, niin tulos voi olla huono. Parhaimmillaan tulos on entistä parempi kunhan vaan prosessiin on uskottu ja natinat kestetty.
Jään mielenkiinnolla odottamaan Ruotsalaisten natinaa ennen Suomen eduskuntavaaleja.
Ruotsissa oli valtiopäivävaalit juuri äskettäin.
Ruotsalainen kansankoti meni sekaisin demokratiasta, koska demokraattisesti valittu systeemi antoi mahdollisuusden demokratian toteutumiselle. On äärimmäisen valitettavaa, että demokratia ei suvaitse demokratiaa, vaan harvainvallan.
Miksi meillä ja muualla poliittinen eliitti, kyllä se on elitti ja aivan eritavalla kuin älyllinen eliitti, on muodostunut kuningasvaltaa vahvemmin periytyväksi ominaisuudeksi? Tuon luulisi kiinnostavan niitä ihmisiä, jotka puhuvat demokratian puolesta, ei sen, että suurien valtapuolueiden vierelle nousee uusia puolueita, joiden edustajat valitaan demokratian perusteiden mukaan päättämään asioista tasavertaisesti muiden edustajien kanssa.
Näyttää siis siltä, että demokratia ei voi sietää demokratiaa.
Faktat ovat kivoja. Niiden avulla voi tehdä erinomaisia päätöksiä edellyttäen, että syy-seuraustuhteet ovat selvillä.
Tunteet ovat kivoja. Niiden avulla voi tehdä erinomaisia päätöksiä ravintolan sulkemisaikaan, kuten useat tietävät nenän kipeydyttyä tai omaisuuden mennessä jakoon. Tunteet kuuluvat ihmisyyteen ja myös päätöksentekoon, mutta demokratian perusteiksi niistä ei ole.
Demokratian suurin ongelma on siinä, että se tuhoaa itseitsensä vaatimalla demokratiaa samalla, kun se sisäisesti haluaa totalitarismia ja vahvaa johtajaa.
Demokratia vaikuttaa siis älyllisesti yhtä kehittyneeltä kuin murrosikäinen. Ellei sitä joku aikuinen ohjaa, niin tulos voi olla huono. Parhaimmillaan tulos on entistä parempi kunhan vaan prosessiin on uskottu ja natinat kestetty.
Jään mielenkiinnolla odottamaan Ruotsalaisten natinaa ennen Suomen eduskuntavaaleja.
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Matematiikkaa vai narkolepsiaa
Viimeisten parin viikon tärkein uutisaihe näyttäisi olevan sikainfluenssarokote ja narkolepsia, joilla äkkiseltään ei juurikaan löydy mitään yhteistä paitsi - iltapäivälehtien otsikot.
Korrelaatiokerroin otsikoinnin ja narkolepsian ja rokotuksen välillä taitaa olla 0,98-0,99 välissä, mutta tämän tutkimiseen ei hälytetä THL:n toiminnasta vastaavia viranomaisia, virkamiehiä tai ministeriä.
Ja kaikki tämä THL:n työllistäminen sai alkunsa H1N1v:stä, joka osoittautui kovasti ikäväksi vähemmän kehittyneissä maissa. Massahysteria oli valmis, sillä olivathan tutkijat puhuneet jo vuosia mahdollisen uuden "Espanjantaudin" pandeemisesta vaikutuksesta. Espanjantaudilla tosin oli mitä oivallisin temmellyskenttä vuosina 1918-1920. I-maailmasota oli vammauttanut kymmeniämiljoonia ihmisiä ja samalla alentanut ihmisten vastustuskykyä. On melkoisen epätodennäköistä, että vastaava toistuisi teollistuneissa maissa, mutta millaiset myyntiluvut ja otsikot aiheesta saakaan...
Kun lintuinfluenssasta ei ollutkaan pandemiaksi, siirryttiin nelijalkaiseen sukulaiseemme possun. Sukulaiseen siksi, että sika muistuttaa monessa asiassa ihmistä ja sikafarmareiden tiedetään saaneen letaaleja zoonooseja siasta. Käsikirjoituksen ensimmäinen roisto on siis valmis, mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan sopiva hetki ja sopiva uhri ja hups - sikainfluenssa tarjoilee maailmalle Meksikolaiset lapset, joista jotkut niin sopivasti, maailmanlaajuisen paniikkikäsikirjoituksen edestä, menehtyvät.
Kriisiksihän tästä ei olisi ollut, jos sama olisi tapahtunut Keniassa tai Perussa, mutta Yhdysvaltain rajan läheisyys teki tästä globaalin nopeammin kuin kukaan, edes lääketehtaat, osasivat asiaa odottaa.
Tarinassa saadaan nopeati hälyttäviä uutisia: Tauti iskee nuoriin ja lapsiin ja on niissä ryhmissä vielä kovin letaali. Ensimmäiset arviot kuolleisuudesta huitelevat kaksinumeroisissa prosenteissa. Tarvitaan sankari!
WHO joutuu kenties hieman painostettuna toteamaan taudin olevan niin vakava, että pandemiamarssijärjestys otetaan esiin ja aloitetaan maailmanlaajuinen kilpajuoksu rokotteen kehittämiseksi. Sankarin viittaa tarjotaan monelle ja sen nappaa rokote, jonka valmistumisesta ilmoitetaan ja tuotanto aloitetaan.
Samalla lehdistö, tuo väsymätön rakkikoira - anteeksi kolmas valtiomahti - vapaan tiedonvälityksen alhaisimpien periaatteiden mukaan kertoo nousevasta kuolleiden määrästä ja syyllistää THL:a rokotteiden hankkimisen hidastelusta. Kun THL tekee päätöksen rokotteiden hankkimisesta näyttää ikävästi siltä, että maailmapelastuu ja jutun aiheet vähenevät.
Pakasta nousee seuraava pahiskortti: vähän testattu vai kokonaan testaamaton rokote.
Rokotteen saamisesta käydään samaan aikaan henkilökohtaisella tasolla kuitenkin jopa nyrkkitappeluita, mutta suomalaiset saadaan rokotetuksi riittävällä peitolla koko populaatioon.
Tarina näyttäisi loppuvan, mutta ovelana pelaajana lehdistö on jättänyt käteensä yhden pahiskortin, jota THL ei osannut odottaa: sivuvaikutuskortti. Sivuvaikutuskortti on mahtava kortti. Omalla pelivuorolla pelattuna se tekee aikaisemmasta sankarista välittömästi pahiksen.
Uutisoidaan ikävästä ja kaikille kovin tuntemattomasta rokotukseen liittyvästä sivuvaikutuksesta, narkolepsiasta, josta suurin osa suomalaisista tuskin oli ennen tätä kuullutkaan. Jo 20 epäiltyä tapausta! Aiheuttiko rokotusoireet? Saitko oireita rokotuksesta? Lähetä yhteystietosi meille voimme ottaa yhteyttä. Ei liene yllätys, että lehdistö tässäkin kohtaa pelaa lapsikortin ja peli ikäänkuin alkaa alusta.
Mutta se matematiikka.
Suomessa epäiltyjä tapauksia lehtitietojen perusteella olisi 20, Ruotsissa 8 ja rokotettuja noin yhteensä 6.5 miljoonaa, jolloin vakavan sivuvaikutuksen TN olisi luokkaa 1/250 000. Verrataan tätä lukua riskiryhmän kuolleisuuden TN:n. Riskiryhmäläisiä on Suomessa 800 000, jos heistä 30% sairastuu ja 0,06% sairastuneista menehtyy se tekisi yllättäen noin 154 henkilöä. Olettaen, että riskiryhmien koossa ei olisi eroa Ruotsissa kuolleisuuden odotusarvo olisi 246 henkilöä, josta saadaan Suomen ja Ruotsin kuolleisuuden odotusarvoksi 1/16250.
Tuhkarokko, joka on erittäin tarttuva, aiheuttaa enkefaliitin TN:llä 1/2000 sairastuneeseen teollisuusmaissa ja kehitysmaissa 1/5 ja rokote aiheuttaa siinäkin sivuvaikutuksia TN:llä 1/1000000 ja pelättävissä onkin, että rokotteita lakataan ottamasta. Tuhkarokon leviämisen estämiseksi rokotetun populaation peiton pitäisi olla n 90%, jotta epidemioilta vältyttäisiin. Nähtäväksi jää kuinka paljon "lastentauteihin" rokottamattomat matkailijat aikanaan rasittavat terveydenhuoltoa.
Miksi tätä korttia ei ole pelattu? Vastaus on järisyttävän yksinkertainen: se ei kiinnosta ketään. Sillä ei saada keskutelua aikaiseksi faktat yhdistettynä tilastolliseen todennäköisyyteen eivät kiinnosta rakkikoiraa - anteeksi lehdistöä, koska se ei myy. Todennäköisyys on useimmille liian vaikea asia ymmärrettäväksi. Sairastuneen perheen kohdalla TN vaikuttaa 1:ltä tai 100%:lta, mutta se on silti ollut 1/250 000.
Ilkeileimpähän tähän loppuun kunnolla, jos vaikka joku tilastoista ja todennäköysyyksistä ymmärtävä saisi siitä hymyn kasvoilleen; taitaa nimittäin olla niin, että aikaisemmat rokotuskampanjat ovat nyt mahdollistaneet niille henkilöille kommentoimisen sosiaalisissa medioissa, jotka aikaisemmin olisivat poistuneet luonnonvalinnassa.
Korrelaatiokerroin otsikoinnin ja narkolepsian ja rokotuksen välillä taitaa olla 0,98-0,99 välissä, mutta tämän tutkimiseen ei hälytetä THL:n toiminnasta vastaavia viranomaisia, virkamiehiä tai ministeriä.
Ja kaikki tämä THL:n työllistäminen sai alkunsa H1N1v:stä, joka osoittautui kovasti ikäväksi vähemmän kehittyneissä maissa. Massahysteria oli valmis, sillä olivathan tutkijat puhuneet jo vuosia mahdollisen uuden "Espanjantaudin" pandeemisesta vaikutuksesta. Espanjantaudilla tosin oli mitä oivallisin temmellyskenttä vuosina 1918-1920. I-maailmasota oli vammauttanut kymmeniämiljoonia ihmisiä ja samalla alentanut ihmisten vastustuskykyä. On melkoisen epätodennäköistä, että vastaava toistuisi teollistuneissa maissa, mutta millaiset myyntiluvut ja otsikot aiheesta saakaan...
Kun lintuinfluenssasta ei ollutkaan pandemiaksi, siirryttiin nelijalkaiseen sukulaiseemme possun. Sukulaiseen siksi, että sika muistuttaa monessa asiassa ihmistä ja sikafarmareiden tiedetään saaneen letaaleja zoonooseja siasta. Käsikirjoituksen ensimmäinen roisto on siis valmis, mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan sopiva hetki ja sopiva uhri ja hups - sikainfluenssa tarjoilee maailmalle Meksikolaiset lapset, joista jotkut niin sopivasti, maailmanlaajuisen paniikkikäsikirjoituksen edestä, menehtyvät.
Kriisiksihän tästä ei olisi ollut, jos sama olisi tapahtunut Keniassa tai Perussa, mutta Yhdysvaltain rajan läheisyys teki tästä globaalin nopeammin kuin kukaan, edes lääketehtaat, osasivat asiaa odottaa.
Tarinassa saadaan nopeati hälyttäviä uutisia: Tauti iskee nuoriin ja lapsiin ja on niissä ryhmissä vielä kovin letaali. Ensimmäiset arviot kuolleisuudesta huitelevat kaksinumeroisissa prosenteissa. Tarvitaan sankari!
WHO joutuu kenties hieman painostettuna toteamaan taudin olevan niin vakava, että pandemiamarssijärjestys otetaan esiin ja aloitetaan maailmanlaajuinen kilpajuoksu rokotteen kehittämiseksi. Sankarin viittaa tarjotaan monelle ja sen nappaa rokote, jonka valmistumisesta ilmoitetaan ja tuotanto aloitetaan.
Samalla lehdistö, tuo väsymätön rakkikoira - anteeksi kolmas valtiomahti - vapaan tiedonvälityksen alhaisimpien periaatteiden mukaan kertoo nousevasta kuolleiden määrästä ja syyllistää THL:a rokotteiden hankkimisen hidastelusta. Kun THL tekee päätöksen rokotteiden hankkimisesta näyttää ikävästi siltä, että maailmapelastuu ja jutun aiheet vähenevät.
Pakasta nousee seuraava pahiskortti: vähän testattu vai kokonaan testaamaton rokote.
Rokotteen saamisesta käydään samaan aikaan henkilökohtaisella tasolla kuitenkin jopa nyrkkitappeluita, mutta suomalaiset saadaan rokotetuksi riittävällä peitolla koko populaatioon.
Tarina näyttäisi loppuvan, mutta ovelana pelaajana lehdistö on jättänyt käteensä yhden pahiskortin, jota THL ei osannut odottaa: sivuvaikutuskortti. Sivuvaikutuskortti on mahtava kortti. Omalla pelivuorolla pelattuna se tekee aikaisemmasta sankarista välittömästi pahiksen.
Uutisoidaan ikävästä ja kaikille kovin tuntemattomasta rokotukseen liittyvästä sivuvaikutuksesta, narkolepsiasta, josta suurin osa suomalaisista tuskin oli ennen tätä kuullutkaan. Jo 20 epäiltyä tapausta! Aiheuttiko rokotusoireet? Saitko oireita rokotuksesta? Lähetä yhteystietosi meille voimme ottaa yhteyttä. Ei liene yllätys, että lehdistö tässäkin kohtaa pelaa lapsikortin ja peli ikäänkuin alkaa alusta.
Mutta se matematiikka.
Suomessa epäiltyjä tapauksia lehtitietojen perusteella olisi 20, Ruotsissa 8 ja rokotettuja noin yhteensä 6.5 miljoonaa, jolloin vakavan sivuvaikutuksen TN olisi luokkaa 1/250 000. Verrataan tätä lukua riskiryhmän kuolleisuuden TN:n. Riskiryhmäläisiä on Suomessa 800 000, jos heistä 30% sairastuu ja 0,06% sairastuneista menehtyy se tekisi yllättäen noin 154 henkilöä. Olettaen, että riskiryhmien koossa ei olisi eroa Ruotsissa kuolleisuuden odotusarvo olisi 246 henkilöä, josta saadaan Suomen ja Ruotsin kuolleisuuden odotusarvoksi 1/16250.
Tuhkarokko, joka on erittäin tarttuva, aiheuttaa enkefaliitin TN:llä 1/2000 sairastuneeseen teollisuusmaissa ja kehitysmaissa 1/5 ja rokote aiheuttaa siinäkin sivuvaikutuksia TN:llä 1/1000000 ja pelättävissä onkin, että rokotteita lakataan ottamasta. Tuhkarokon leviämisen estämiseksi rokotetun populaation peiton pitäisi olla n 90%, jotta epidemioilta vältyttäisiin. Nähtäväksi jää kuinka paljon "lastentauteihin" rokottamattomat matkailijat aikanaan rasittavat terveydenhuoltoa.
Miksi tätä korttia ei ole pelattu? Vastaus on järisyttävän yksinkertainen: se ei kiinnosta ketään. Sillä ei saada keskutelua aikaiseksi faktat yhdistettynä tilastolliseen todennäköisyyteen eivät kiinnosta rakkikoiraa - anteeksi lehdistöä, koska se ei myy. Todennäköisyys on useimmille liian vaikea asia ymmärrettäväksi. Sairastuneen perheen kohdalla TN vaikuttaa 1:ltä tai 100%:lta, mutta se on silti ollut 1/250 000.
Ilkeileimpähän tähän loppuun kunnolla, jos vaikka joku tilastoista ja todennäköysyyksistä ymmärtävä saisi siitä hymyn kasvoilleen; taitaa nimittäin olla niin, että aikaisemmat rokotuskampanjat ovat nyt mahdollistaneet niille henkilöille kommentoimisen sosiaalisissa medioissa, jotka aikaisemmin olisivat poistuneet luonnonvalinnassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)