lauantai 8. kesäkuuta 2013

Paikallista sopimattomuutta

Taloustilanne on Suomessa ja muuallakin kireä. USA:n parantuneet luvut eivät taida Eurooppaa vielä hetkeen pystyä tästä säästösuosta kuiville repimään.

Kuntien taloudessa pyritään säästämään luonnollisesti käyttötaloudesta ja mielellään palkoista ja etenkin niiden palkoista, jotka ovat eniten kosketuksissa kuntalaisten kanssa:"Palkkamenot ovat kunnan suurin menoerä ja sieltä ne säästöt löytyvät." Löytyyhän sieltä säästöjä, mutta olisi niitä säästöjä löydettävissä muualtakin ja helpommin. Aika harvassa paikassa on julistettu, että ylemmät virkamiehet ja valtuustojen päättäjät olisivat missään taloustilanteessa suostuneet leikkaamaan omia palkkioitaan.

Valtuuston ja hallituksen johtaminen katsotaan kovin tärkeäksi työksi ja samoin valtuustossa ja hallituksessa istuminen. Jo pelkästään läsnäolosta pitää maksaa ja tuplakorvaukset, jos itse pystyy venyttämään kokouksen tiettyä määräaikaa pidemmäksi.Tähän puoluetukeen ei luonnollisestikaan voida koskea, sillä muuten "ei saataisi eniten toisten asioista kiinnostuneita ja parhaimpia ajatuksia tuomia henkilöitä ehdolle".  Your argument is invalid by all possible means! Jos kerran kaikkein parhaat ehdokkaat ovat saaneet Turun tähän tappioiden suohon, niin miten ihmeessä joku voisi toimia vielä heikommin? Yritettäisiin nyt niillä huonommilla edes yhden kerran

Kun käyttötaloudesta pitää säästää, niin liipasimella on aina palkkaus, ei investoinnit tai konsulttipalkkiot eikä ulkoistaminen, vaan työntekijöiden vähentäminen tai ainakin palkan vähentäminen. Investointeja ei voi lopettaa, koska työllisyys heikkenisi, jolloin kuntien verotulot laskevat, jolloin kunnat joutuisivat heikompaan tilanteeseen ja joutuisivat säästämään enemmän, joten vähennetään kunna työntekijöiden määrää ulkoistamalla palveluita, joita kunnan on pakko tuottaa kuten päivähoito tai terveyspalvelut.....

Hetkinen. Mitä en nyt ymmärätänyt? Päivähoidossa PTY:n sopimus on täsmälleen sama kuin KVTES, joten palkkaa maksetaan työntekijöille yhtä paljon molemmissa. Kummassakin lapset syövät ja tiloista pitää maksaa vuokraa ja kaupungin ainakin väitetään pitävän vuokratasonsa normaalilla tasolla, joten miten yksityinen päivähoito voi tulla halvemmaksi? Ei se tulisikaan, jos yksityinen päivähoito hoitaisi samassa suhteessa vuorohoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa kuin kunnan on pakko tehdä. Tässä kohtaa yksityinen kuorii kivasti kerman päältä. Kun lisäksi yksityistä hoitoa alkaa olla tarpeeksi paljon, joutuu kunta maksamaan väkisin kaikki sen puolen ilmoittamat korotukset ja kustannukset edelleen näkyvät kunnan kassassa vaikka hoito on ulkoistettu.

Entäs lääkärit? HUS jo ilmoitti jättävänsä vuokralääkäreiden käyttämisen kustannusten nousun takia. Ei voi kuin kehua lääkäreitä loistavasta sopimuksesta, jossa 80% työajalla voi saada niin mukavan elintason, että voi ottaa päivystysvapaankin aikana rahan sijasta. Tämän tilanteen ylläpitämistä luonnollisesti auttaa sisäänottokiintiöiden niukkuus. Ei pidä päästää liikaa jakajia osingolle. Koskahan muut liitot ymmärtävät saman asian ja ryhtyvät hillitsemään sisäänottokiintiöitä.

Paikallisesta sopimisesta puhutaan koko ajan ja sitä halutaan lisätä kaikin tavoin. Miten asiat olisivatkaan, jos niistä oikeasti sovittaisiin enemmän paikallisesti. Poliitikkojen palkkiot tuskin ainakaan laskisivat, koska heidän perusteluihinsa kuuluu "Olemme viimeksi korottaneet palkkioita 4 vuotta sitten. Kyllä meillekin kuulu joku korotus" ja yllättäen konsensukseen päästään nopeasti, toisin kuin päättäessä henkilöstön palkoista paitsi, jos tarkoituksena on lomauttaa henkilöstöä ja samalla suunnitella puolen miljardin - miljardin euron pikaraitiotietä. Jälkimmäinen on siis investointi, johon ei ole rahaa, mutta joka on välttämättä saatava. Edelliset ovat niitä ahneita ilkiöitä, jotka palveluja tuottamalla ja kamalia palkankorotuksia keräämällä ovat suistaneet kaupungin talouden syöksykierteeseen, joilta siis on ihan oikeinkin leikata.

Ammattijärjestöt luonnollisesti pitävät kiinni jäseniensä eduista, mutta miksi ihmeessä se järjestelyvaraerä aina pitää käyttää palkankorotuksiin? Miksi ei esim. uusien henkilöiden palkkaamiseen, koska silloinkin palkkasumma nousee tai kaikkien järjestöjen yhteisellä päätöksellä vaikka paremman työterveyshuollon rahoittamiseen? Tämä siis ei ole mahdollista, koska on sovittu palkankorotuksista. Palkankorotuksethan ovat kustannuserä työnantajalle, joten palkkaneuvotteluissa siis sovitaan työnantajalle tulevista lisäkustannuksista. Aivan samalla tavalla työnantajapuolen kustannuksiksi tulisi myös tehostettu työterveyshuolto tai uusi työntekijä. Uusi työntekijä voisi olla jollekin työpisteelle äärettömän tärkeä ja huomattavaa olisi siis se, että asiasta pitäisi olla täydellinen yksimielisyys molemmin puolin, jos rahaa käytetään muualle kuin palkankorotuksiin. Nykyisessä paikallisessa sopimisessahan on perälautana työnantajan yksipuolinen päätös palkankorotusten kohdentamisesta.

Pitkä on matka oikeaan paikalliseen sopimiseen. Siinä kun pitäisi ymmärtää, että molemmilla puolilla pöytää ollaan ainakin kunnissa tekemässä ihan samaa hommaa - tuottamassa kuntalaisille palveluja. Jostain kumman syystä vaan on muodostunut merkillinen "rintamalinja": ylemmät virkamiehet vs. työntekijät ja toinen poliitikot vs. työntekijät. Se, että ylempien poliitikkojen nimen perässä ilmoitetaan puoluekanta selvittääkin sitten jo paljon siitä, miksi paikallinen sopiminen ilman politikointia on ja pysyy vaikeana ja pääasiana tuntuu olevan malli siitä, että :"minä nyt vaan olen työntantajan edustaja ja minä saan tämän päättää. Eikä minua oikeastaan kiinnosta onko se pitkässä juoksussa järkevää, mutta näin nyt vaan tehdään, kun minun nimeni perässä on yäk-puolueen tunnus."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti